Kielitietoisuuden kehitys lapsella

 Tutustutaan aluksi hieman lapsen kielitietoisuuden kehittymiseen. Niin kuin muukin kehitys, myös kielitietoisuuden kehittyminen on yksilöllistä sekä se kehittyy vähitellen ja koko ajan. Kielitietoisuuden kehitys on yhteydessä kognitiiviseen, esimerkiksi ajattelun sekä puheen, kehitykseen.

Kielitietoisuuden kehitys voidaan jakaa viiteen eri osa-alueeseen: fonologinen, muoto-opillinen, lauseopillinen, sana- sekä kielenkäyttötietoisuus. Käydään läpi tarkemmin muutamaa osa-aluetta, jotta saadaan jonkinlainen kuva, mitä kielitietoisuuden kehitykseen kuuluu. Fonologisella tietoisuudella tarkoitetaan äänteiden ja tavujen tunnistamista muuntelua. Äänteiden ymmärtäminen auttaa lasta yhdistämään ja tunnistamaan äänteistä sanoja. Samantyyliset sanat saattavat kuulostaa kehityksen alussa lapsesta samanlaisilta, mutta kehityksen ja sanojen oppimisen myötä lapsi oppii tunnistamaan sanojen välisiä eroja. Kielen rakenteisiin tullaan perehtymään enemmän seuraavalla blogipostauksella.

Lauseopillisesta tietoisuudesta, tai toiselta nimeltään syntaktinen tietoisuus, puhutaan silloin, kun lapsi oppii tunnistamaan lauseiden kieliopillisia rakenteita ja soveltaa niitä, mutta vasta esikouluikäinen lapsi alkaa oppimaan lauseen kieliopillisia rakenteita. Aiemmissa ikävaiheissa lapsi tunnistaa lauseita, mutta niin sanotusti valitsee itse lauseet, jotka tunnistetaan oikeiksi, ja mitkä vääriksi. Lauseopin kehityksessä voidaan havainnoida esimerkiksi lapsen sanaston kehitystä, verbien käyttöä ja lauserakenteita.

Kielenkäyttötietoisuus puolestaan liittyy siihen, kuinka lapsi osaa käyttää ja soveltaa kieltä sopivalla tavalla eri tilanteissa. Lapsi oppii käyttämään kieltä erilaisissa tilanteissa ja tämän vaiheen kehitys tapahtuu yleensä esikouluiässä. Kielenkäyttötaitojen kehittymisen edellytyksenä pidetään muun muassa sitä, että lapsen ympäristö tulee olla monipuolinen niin vuorovaikutuksen kuin kielen osalta. Kielenkäyttötaidot kehittyvät yhdessä muun muassa kognitiivisten taitojen kanssa.

Tässä oli hieman tietoa siitä, kuinka kielitietoisuus lapsella kehittyy ja viimeisessä blogipostauksessa tutustutaan erilaisiin keinoihin, joilla voidaan tukea lapsen

kielitietoisuuden kehitystä. Alempana löytyy lähteitä, joita tässä tekstissä on käytetty, ja niihin voi halutessaan käydä tutustumassa tarkemmin.

 

Kieliterkuin Julia

 

 

Lähteet

 

Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen, T. 2020. Äänteelliset taidot. Teoksessa Niemitalo-Haapola, E., Haapala, S. & Ukkola, S. (toim.) Lapsen kielenkehitys. Vuorovaikutuksen, leikin ja luovuuden merkitys. Jyväskylä: PS-Kustannus, 59–75.

Loukusa, S, Mäkinen, L. & Kotila, A. 2020. Kielen käyttötaidot. Teoksessa Niemitalo-Haapola, E., Haapala, S. & Ukkola, S. (toim.) Lapsen kielenkehitys. Vuorovaikutuksen, leikin ja luovuuden merkitys. Jyväskylä: PS-Kustannus, 139–159.

Niemitalo-Haapola, E. & Ukkola, S. 2020. Kielellinen tietoisuus. Teoksessa Niemitalo-Haapola, E., Haapala, S. & Ukkola, S. (toim.) Lapsen kielenkehitys. Vuorovaikutuksen, leikin ja luovuuden merkitys. Jyväskylä: PS-Kustannus, 161–182.

Nurmilaakso, M. 2011. Pienen lapsen kielellinen tietoisuus osana kielen kehitystä. Teoksessa Nurmilaakso, M. & Välimäki, A-L. (toim.) Lapsi ja kieli. Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 30–41. Saatavilla: https://www.julkari.fi/handle/10024/80046

Pappila, T. 2021. Kielitietoisuus. Luentotallenne VAAM1350 Kieli –opintojaksolla, 7.4.2021. Jyväskylän yliopisto: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.

Surakka, M. 2020. Lauseoppia vuorovaikutuksessa. Teoksessa Niemitalo-Haapola, E., Haapala, S. & Ukkola, S. (toim.) Lapsen kielenkehitys. Vuorovaikutuksen, leikin ja luovuuden merkitys. Jyväskylä: PS-Kustannus, 119–138.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tietoisuutta kielen merkityksestä yksilöille ja kielen ja vallan suhteista

Mitä kielitietoisuus on?

Tervetuloa kielitietoisuuden pariin!