Kielitietoisuus ja sen tukeminen varhaiskasvatuksessa

 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) määrittelevät, kuinka kielitietoisuus tulisi näkyä varhaiskasvatuksessa. Tässä tekstissä tullaan perehtymään hieman näihin sekä annetaan vinkkejä, kuinka lapsen kielitietoisuutta ja sen kehitystä voitaisiin tukea varhaiskasvatuksessa.

Kielellä on suuri merkitys muun muassa lapsen oppimiseen ja vuorovaikutukseen ja sen takia on tärkeää tunnistaa kielten merkitys ja tarve sekä kannustaa lapsia kielten käyttöön. Niin esiopetuksessa kuin varhaiskasvatuksessa tulisi havainnoida eri kieliä, koska ne tukevat lapsen kielitietoisuuden kehitystä. Lapsen kielitietoisuutta voidaan lisätä ja tukea esimerkiksi leikkien ja lorujen avulla. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018.)

Aiemmassa postauksessa tutustuttiin tarkemmin kielitietoisuuden kehittymiseen sekä muutamaan kielitietoisuuden osa-alueeseen ja nyt olisi tarkoitus tutustua, kuinka kielitietoisuuden kehitystä voitaisiin tukea. Aiemmin tutustuttiin fonologiseen, lauseopilliseen sekä kielenkäyttötietoisuuden osa-alueisiin.

Fonologisen tietoisuuden tukeminen:

-          Loruttelu eri tilanteissa

-          Sanaketjutuksen opettelu, esimerkiksi: takki–kisa–sana–napa...

-          Puhuminen tavuttaen

-          Kirjainten tunnistaminen esimerkiksi selkään piirtämällä

Lauseopillisen eli syntaktisen tietoisuuden tukeminen:

-          Oleellisinta on keskustelu lapsen kanssa

-          Rohkaiseminen tuottamaan lauseita

-          Lauseiden tutkiminen yhdessä lapsen kanssa

Kielenkäyttötietoisuuden tukeminen:

-          Leikkien avulla voidaan harjoitella kielenkäyttöön liittyviä tilanteita ja taitoja

-          Pohditaan yhdessä sanontoja, kielikuvia sekä sanojen monimerkityksellisyyksiä, esimerkiksi sana kuusi

Muita vinkkejä kielitietoisuuden tukemiseen:

-          Kerronnan avulla voidaan muun muassa kasvattaa lapsen sanavarastoa ja ajattelua, mutta se tukee myös muitakin kielitietoisuuden osa-alueita

-          Muistipeliä voidaan hyödyntää niin pienempien kuin vanhempien lasten kohdalla ja vaikeuttaa aina kielenkehitystason mukaan

-          Myös media tuo laajasti mahdollisuuksia lapsen kielitietoisuuden kehittymiseen, esimerkiksi on olemassa paljon ohjelmia ja harjoitteita, jotka tukevat lapsen kielitietoisuutta

Toivottavasti näistä vinkeistä oli jotain hyötyä, joita voitte hyödyntää niin varhaiskasvatuksessa kuin kotonakin. Jos teille tulee mieleen muita vinkkejä, niin voit laittaa kommenttia alas😊 Alla vielä lista lähteistä, joita hyödynsin tässä tekstissä.

 

Terkuin Julia

 

Lähteet

 

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2016:1.

https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Niemitalo-Haapola, E. & Ukkola, S. 2020. Kielellinen tietoisuus. Teoksessa Niemitalo-Haapola, E., Haapala, S. & Ukkola, S. (toim.) Lapsen kielenkehitys. Vuorovaikutuksen, leikin ja luovuuden merkitys. Jyväskylä: PS-Kustannus, 161–182.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Helsinki: Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2018:3a.

https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tietoisuutta kielen merkityksestä yksilöille ja kielen ja vallan suhteista

  Kielitietoisuuteen kuuluu tietoisuus siitä, minkälainen merkitys kielellä voi olla lapselle. Kielen avulla lapsi voi ilmaista itseään ja omia tunteitaan sekä kommunikoida muiden ihmisten kanssa. Kieli on mukana oppimisessa ja sen avulla voidaan myös vahvistaa lapsen osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa.   Lapsen kielellistä identiteettiä on tärkeää tukea ottamalla huomioon lapsen oma äidinkieli, jos se on jokin muu kuin suomi. On tärkeää antaa lapselle mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään päiväkodissa ja näin tukea hänen kielenkehitystänsä ja kielellistä identiteettiään. Vuorovaikutus on tärkeää lapsen kielellisen identiteetin rakentumisen kannalta ja opettaja voi näyttää kiinnostusta lapsen puhumaan kieleen, vaikka ei osaisi itse puhua sitä. Varhaiskasvatuksessa voi näkyä monia eri kulttuureja ja kieliä, ja on tärkeää ottaa jokainen yksilöllisesti huomioon, jotta luodaan kielellisesti monipuolinen ja kielitietoinen ympäristö.   Opettajana on hyvä olla ti...
Lue lisää

Mitä kielitietoisuus on?

Kuva
 Pappilan (2021) mukaan kielitietoisuudessa emme toimi vain kielen käyttäjinä, vaan tarkastelemme sitä ”ulkopuolelta”. Pappila (2021) havainnollistaa tätä kuvaamalla kieliä talon huoneina, muotoina ja rakenteina, joita voimme tarkastella ikkunoista. Huoneilla, muodoilla ja rakenteilla tarkoitetaan kielien rakenteita, käyttöä, eroja, yhtäläisyyksiä ja merkityksiä (Pappila 2021). Tämä vertaus havainnollistaa mielestäni todella hyvin kielitietoisuutta ja auttaa ymmärtämään sen käsitettä.                                                                                                             Terveisin Sara Lähteet: Pappila, T. 2021. Kielitietoisuus. Luentotallenne VAAM1350 Kieli – opintojaksolla, 7.4.2021. Jyväskylän ...
Lue lisää

Tervetuloa kielitietoisuuden pariin!

Kuva
  Hei! Tervetuloa lukemaan Kielitietoisuus- blogiamme. Tämän blogin ovat perustaneet neljä Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijaa ensimmäiseltä vuosikurssilta. Blogin kirjoittaminen on osa Kieli- opintojaksoamme. Blogin aiheena on kielitietoisuus varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Käsittelemme blogissa mitä kielitietoisuus on, mistä se rakentuu sekä annamme käytännön vinkkejä kielitietoisuuden toteuttamiseksi varhaiskasvatuksessa. Toivomme, että blogi voi antaa tietoa ja vinkkejä kielitietoisuudesta muille varhaiskasvatuksenopiskelijoille sekä jo työssä käyville varhaiskasvatuksenopettajille. Hyviä lukuhetkiä! Terkuin Henna, Julia, Mirka & Sara                                      
Lue lisää