Tietoisuus eri kielistä

 Kielen tietoisuutta on hyvä opetella jo varhain varhaiskasvatuksessa. Kielitietoisuudella tarkoitetaan muiden kuin oman äidinkielen tietoisuutta eli kykyä osata eri kieliä muutamilla sanoilla tai lauseilla. Kielitietoisuuden keskeinen tavoite onkin rakentaa lapsen osallisuutta, tähän sisältyy myös systemaattisen kielitaidon tuen tarpeen huomioiminen ja havainnointi.

 Nykypäivänä kielitietoisuudella on tärkeä rooli reippaasti lisääntyneen maahanmuuton takia. Päiväkotiryhmissä saattaa olla useampaakin kieltä puhuvia lapsia ja heidän näkökulmastaan on tärkeää huomioida heidän omaa kieltään ja kulttuuria. Yhdessä läpikäymällä ja oppimalla vieraita kieliä, vahvistetaan lasten laaja-alaista oppimista sekä tutustutaan eri kulttuureihin ja asenteisiin. Kielitietoisuuden yksi tärkeimmistä asioista onkin tutustuminen eri kielien piirteisiin ja rakenteisiin. Useampaa kieltä puhuvien lasten opetuksessa on tärkeää tunnistaa heidän monikielisyytensä ja kielellinen osaaminen, ja annetaan heille vapaus myös käyttää omaa äidinkieltään päivän aikana.

Monikielisyyttä on hyvä ja tärkeä opettaa, vaikka ryhmässä kaikilla olisikin yhteinen kieli. Uusiin kieliin tutustuminen innostaa lapsia ja heidät saa pienilläkin jutuilla kiinnostumaan uusista kielistä. Monikieliseen opetukseen ei vaadita täydellistä kielen osaamista, vaan riittää, että osaa muutamia sanoja ja pieniä lauseita. Näitä sanoja käyttämällä lapset oppivat lähes huomaamattaan uusia sanoja ja kieltä. Opettajana kannattaa myös ottaa uuden kielen opettelu mukavana haasteena ja kehittää omaa tietotaitoa jatkuvasti. Jo pienilläkin opiskeluhetkillä pääsee tutustumaan uuteen kieleen ja oppii uutta.

Suomessa jotkin päiväkodit toteuttavat kaksikielistä pedagogiikkaa eli päiväkodin arjessa puhutaan kahta eri kieltä, esimerkiksi suomea ja ruotsia. Puheessa on tärkeää pitää molempia käytettyjä kieliä samanarvoisina, eli ei esimerkiksi korosteta vieraan kielen puhumista kehumalla. Kaksikielisen pedagogiikan tarkoituksena ei ole opettaa toista kieltä, vaan se on mukana päivän tapahtumissa ja sitä kautta lapset oppivat. Lasten kanssa on helppoa lisäillä vieraan kielen sanoja tuttuihin tilanteisiin, esimerkiksi pukeutumis- tai ruokailutilanteisiin, koska nämä tilanteet ovat lapsille ennestään jo hyvinkin tuttuja. Hyvänä vinkkinä on myös aloittaa uusi kieli lapsilähtöisesti luontevalla tavalla ja vuorovaikutteisesti eli keskustelemalla paljon lasten kanssa ja näin tuoda uusia sanoja pikkuhiljaa mukaan.

Loppuun vielä lisää muutamia käytännönvinkkejä, mitä on helppo toteuttaa varhaiskasvatuksen arjessa ja millä tuetaan lapsien kielitietoisuutta.

-          Yhdessä voi opetella kuinka eri kielillä tervehditään, ja näillä kielillä voi joka päivä tervehtiä niin lasta kuin hänen vanhempiaan päiväkotiin tullessa ja pois lähtiessä.

-          Päiväkotiin voi ripustaa erilaisia kylttejä, missä lukee eri kielillä esimerkiksi “Kiitos”, “Ole hyvä”, “Anteeksi”, “Näkemiin”.

o   Myös ruokalaan voidaan askarrella kuvien kera lappuja ruokien ja juomien nimistä.

o   Lisäksi ruokailussa voidaan puhua esim. ruotsia, koska tilanne on jo ennestään tuttu lapsille.

-          Seinille tai aamupiiriin voi laittaa viikonpäivät, kuukaudet ja numerot eri kielillä esille, ja lasten kanssa voidaan laskea eri kielillä esimerkiksi, kuinka monta lasta on tänään paikalla.

-          Leikkihetket voidaan pitää osittain eri kielillä, tuokion voi esimerkiksi aloittaa jollain toisella kielellä.

-          Erilaisia laululeikkejä on helppo toteuttaa ja opettaa lapsille.

-          Päiväkodissa voidaan pitää teemapäiviä tai –viikkoja, jolloin tutustutaan useampiin eri kulttuureihin ja kieliin.

-          Lapsille voidaan myös lukea eri kielisiä kirjoja esimerkiksi satuhetkellä tai odottelutilanteissa.

 

Tässä muutamia vinkkejä kielitietoisuudesta ja sen harjoittamisesta. Mukavia hetkiä monikielisessä varhaiskasvatuksessa! Lopussa vielä lähteet, joita tässä tekstissä on käytetty.

 

Terveisin, Henna

 

Lähteet

Honko, M. & Mustonen, S. 2020. Miten monikielisyys ja kielitietoiset toimintatavat koetaan varhaiskasvatuksessa? Jecer 9 (2), 522–550. Saatavilla: https://jecer.org/wp-content/uploads/2020/12/Honko-Mustonen-Issue9-2.pdf

Palojärvi, A. 2016. ”Kiitos. Lite blåbär?” Kaksikielinen pedagogiikka käytännössä. Teoksessa A. Palojärvi, Å. Palviainen & K. Mård-Miettinen (toim.) Suomeksi ja ruotsiksi. Kaksikielistä pedagogiikkaa päiväkodissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 23–46. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/49823

Pappila, T. 2021. Kielitietoisuus. Luentotallenne VAAM1350 Kieli –opintojaksolla, 7.4.2021. Jyväskylän yliopisto: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.