Kielitietoisuus

 Pappilan (2021) mukaan kielitietoisuudessa emme toimi vain kielen käyttäjinä, vaan tarkastelemme sitä ”ulkopuolelta”. Pappila (2021) havainnollistaa tätä kuvaamalla kieliä talon huoneina, muotoina ja rakenteina, joita voimme tarkastella ikkunoista. Huoneilla, muodoilla ja rakenteilla tarkoitetaan kielien rakenteita, käyttöä, eroja, yhtäläisyyksiä ja merkityksiä (Pappila 2021). Tämä vertaus havainnollistaa mielestäni todella hyvin kielitietoisuutta ja auttaa ymmärtämään sen käsitettä.                                                                                                             Terveisin Sara Lähteet: Pappila, T. 2021. Kielitietoisuus. Luentotallenne VAAM1350 Kieli – opintojaksolla, 7.4.2021. Jyväskylän ...

  Tutustutaan aluksi hieman lapsen kielitietoisuuden kehittymiseen. Niin kuin muukin kehitys, myös kielitietoisuuden kehittyminen on yksilöllistä sekä se kehittyy vähitellen ja koko ajan. Kielitietoisuuden kehitys on yhteydessä kognitiiviseen, esimerkiksi ajattelun sekä puheen, kehitykseen. Kielitietoisuuden kehitys voidaan jakaa viiteen eri osa-alueeseen: fonologinen , muoto-opillinen, lauseopillinen, sana- sekä kielenkäyttötietoisuus . Käydään läpi tarkemmin muutamaa osa-aluetta, jotta saadaan jonkinlainen kuva, mitä kielitietoisuuden kehitykseen kuuluu. Fonologisella tietoisuudella tarkoitetaan äänteiden ja tavujen tunnistamista muuntelua. Äänteiden ymmärtäminen auttaa lasta yhdistämään ja tunnistamaan äänteistä sanoja. Samantyyliset sanat saattavat kuulostaa kehityksen alussa lapsesta samanlaisilta, mutta kehityksen ja sanojen oppimisen myötä lapsi oppii tunnistamaan sanojen välisiä eroja. Kielen rakenteisiin tullaan perehtymään enemmän seuraavalla blogipostauksella. Lauseo...

  Kielitietoisuuteen liittyy yhtenä osana tietoisuus kielen rakenteista ja tehtävistä, joka sisältää tietoa kielen rakenteista ja sen toiminnasta. Seuraavaksi esittelen nämä osa-alueet jotka kuuluvat tietoisuuteen kielen rakenteista ja tehtävistä, sekä annan konkreettisia esimerkkejä, miten näitä osa-alueita voi harjoitella: Kielelliset yksiköt Kielellisiin yksiköihin kuuluvat sanat, tavut, äänteet sekä kirjaimet. o    Sanat : sanoja voidaan harjoitella esimerkiksi sanakorteilla, joissa yhdistetään sana ja esine, tarkastelemalla onko sana lyhyt vai pitkä, tekemällä yhdyssanoja yhdistämällä kaksi kuvaa tai etsimällä riimipareja o    Tavut : tavurytmiä voidaan harjoitella esimerkiksi tavuttamalla lasten nimet naulakkoihin tai aamupiirissä voidaan käydä läpi viikonpäivä, kuukausi ja nimipäivän nimet tavutettuina. Sanoja voidaan myös jakaa osiin tai vaikka muodostaa sanaketju kis-sa >   sa-tu > tus-si. Taputus on hyödyllinen tapa ymmärtämään tavut...

  Kielen tietoisuutta on hyvä opetella jo varhain varhaiskasvatuksessa. Kielitietoisuudella tarkoitetaan muiden kuin oman äidinkielen tietoisuutta eli kykyä osata eri kieliä muutamilla sanoilla tai lauseilla. Kielitietoisuuden keskeinen tavoite onkin rakentaa lapsen osallisuutta, tähän sisältyy myös systemaattisen kielitaidon tuen tarpeen huomioiminen ja havainnointi.   Nykypäivänä kielitietoisuudella on tärkeä rooli reippaasti lisääntyneen maahanmuuton takia. Päiväkotiryhmissä saattaa olla useampaakin kieltä puhuvia lapsia ja heidän näkökulmastaan on tärkeää huomioida heidän omaa kieltään ja kulttuuria. Yhdessä läpikäymällä ja oppimalla vieraita kieliä, vahvistetaan lasten laaja-alaista oppimista sekä tutustutaan eri kulttuureihin ja asenteisiin. Kielitietoisuuden yksi tärkeimmistä asioista onkin tutustuminen eri kielien piirteisiin ja rakenteisiin. Useampaa kieltä puhuvien lasten opetuksessa on tärkeää tunnistaa heidän monikielisyytensä ja kielellinen osaaminen, ja annetaa...

  Kielitietoisuuteen kuuluu tietoisuus siitä, minkälainen merkitys kielellä voi olla lapselle. Kielen avulla lapsi voi ilmaista itseään ja omia tunteitaan sekä kommunikoida muiden ihmisten kanssa. Kieli on mukana oppimisessa ja sen avulla voidaan myös vahvistaa lapsen osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa.   Lapsen kielellistä identiteettiä on tärkeää tukea ottamalla huomioon lapsen oma äidinkieli, jos se on jokin muu kuin suomi. On tärkeää antaa lapselle mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään päiväkodissa ja näin tukea hänen kielenkehitystänsä ja kielellistä identiteettiään. Vuorovaikutus on tärkeää lapsen kielellisen identiteetin rakentumisen kannalta ja opettaja voi näyttää kiinnostusta lapsen puhumaan kieleen, vaikka ei osaisi itse puhua sitä. Varhaiskasvatuksessa voi näkyä monia eri kulttuureja ja kieliä, ja on tärkeää ottaa jokainen yksilöllisesti huomioon, jotta luodaan kielellisesti monipuolinen ja kielitietoinen ympäristö.   Opettajana on hyvä olla ti...

  Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) määrittelevät, kuinka kielitietoisuus tulisi näkyä varhaiskasvatuksessa. Tässä tekstissä tullaan perehtymään hieman näihin sekä annetaan vinkkejä, kuinka lapsen kielitietoisuutta ja sen kehitystä voitaisiin tukea varhaiskasvatuksessa. Kielellä on suuri merkitys muun muassa lapsen oppimiseen ja vuorovaikutukseen ja sen takia on tärkeää tunnistaa kielten merkitys ja tarve sekä kannustaa lapsia kielten käyttöön. Niin esiopetuksessa kuin varhaiskasvatuksessa tulisi havainnoida eri kieliä, koska ne tukevat lapsen kielitietoisuuden kehitystä. Lapsen kielitietoisuutta voidaan lisätä ja tukea esimerkiksi leikkien ja lorujen avulla. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018.) Aiemmassa postauksessa tutustuttiin tarkemmin kielitietoisuuden kehittymiseen sekä muutamaan kielitietoisuuden osa-alueeseen ja nyt olisi tarkoitus tutustua, kuinka ...